Jäseninfo

SEMINOLOGIEN JA KEINOSIEMENNYASEMIEN TES 2023-2025

PDF-tiedostoTES Allekirjoituspöytäkirja 3.3.2023, Allekirjoitettu 21.3.2023.pdf (502 kB)
TES ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 3.3.2023 Seminologien ja Keinosiemennysasemien TES
PDF-tiedostoMTJL säännöt 2020.pdf (402 kB)
Maataloustoimihenkilöjärjestöjen MTJL ry UUDET SÄÄNNÖT 2020

MTJL hallituksen tiedotteet 2024

MS Word -tiedostoTIEDOTE MTJL HALLITUKSEN KOKOUKSESTA 124.docx (14 kB)
1/2024 MTJL hallituksen tiedote

MTJL hallituksen tiedotteet 2023

MS Word -tiedostoTiedote 1-23.docx (17 kB)
MTJL hallitus tiedote
MS Word -tiedostoTiedote Hallitus 323.docx (15 kB)
MTJL hallitus tiedote

MTJL hallituksen tiedotteet 2022

PDF-tiedostoMTJL hallitus 822 muistio.pdf (73 kB)

Tutustu keinosiemennysalan uuteen työehtosopimukseen

Keinosiemennysalalle on syntynyt uusi työehtosopimus, joka on voimassa 3.3.2023 - 31.1.2025 asti. Kerromme sinulle tässä kirjeessä tulevista palkankorotuksista ja sopimuksen keskeisistä muutoksista. 

Palkankorotukset vuonna 2023

Palkankorotusten ajankohta, määrä ja jakotapa sovitaan ensisijaisesti paikallisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Paikallinen sopimus tehdään 15.4.2023 mennessä, ellei toisin sovita.  

Jos paikalliseen palkkaratkaisuun ei päästä, maksetaan 1.5.2023 tai sen jälkeisenä lähimpänä palkanmaksupäivänä 400 euron kertakorvaus. 1.7.2023 korotetaan palkkoja yleiskorotus 3,24 %  tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa ja työnantajakohtainen erä 0,2 %.

Palkankorotukset vuonna 2024

Palkankorotusten ajankohta, määrä ja jakotapa sovitaan ensisijaisesti paikallisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Paikallinen sopimus tehdään 15.3. 2024 mennessä, ellei toisin sovita. 

Jos paikalliseen palkkaratkaisuun ei päästä, maksetaan 1.4.2024 yleiskorotus 2,2% tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa ja työnantajakohtainen erä 0,3 % 

 

Perhevapaa

Ei synnyttävä vanhempi saa jatkossa 32 palkallista arkipäivää vanhempainvapaata. Muutoksen jälkeen molemmilla vanhemmilla on yhtä pitkä 32 arkipäivän palkallinen vanhempainvapaa sekä synnyttävällä vanhemmalla 40 arkipäivän palkallinen raskausvapaa.

Uudistunutta määräystä sovelletaan sopimuksen voimaantulosta lähtien niihin työntekijöihin, joiden vanhempainvapaaseen noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain perhevapaamääräyksiä. 

Palkan saamisen edellytyksenä on edelleen se, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta ennen raskaus- ja vanhempainvapaan alkamista. 

Raskausvapaata pitävällä vanhemmalla on oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen vain, jos hän pitää vapaan välittömästi raskausvapaan jälkeen yhdenjaksoisena. Ei-synnyttävällä vanhemmalla on mahdollisuus pitää palkallista vanhempainvapaata kahdessa osassa, jos ensimmäinen jakso pidetään lapsen syntymän yhteydessä ja toinen jakso myöhemmin yhdenjaksoisesti.

Työryhmät

Liittojen yhteinen työryhmä alkaa selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia paikallisen sopimisen kehittämiseen. Työryhmä tarkastelee erityisesti luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun sopimusta ja sen päivitystarpeita. 

Toinen työryhmä alkaa selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia vaativuusryhmien ja palkkataulukoiden kehittämiseen ja päivittämiseen. Työryhmä tarkastelee myös henkilökohtaisen lisän arviointikriteerejä. 

Sopimusterveisin

Pentti Ekola
sopimusalavastaava
Ammattiliitto Pro

Pron oikeusturva loisti Kuluttajaliiton vertailussa

Jos työnantaja kohtelee kaltoin, onko varaa oikeudenkäyntiin? Liitot maksavat työriitojen oikeuskuluja vaihtelevasti. Pron jäsenellä on kattava ja maksuton oikeusturva, selvisi Kuluttajaliiton vertailusta.

Pron oikeusturva loisti Kuluttajaliiton vertailussa

Julkaistu 13.09.2016 klo 08:01

Uutiset

Pro Uutiset, Pron tiedote

Työsuhderiita-asian oikeudenkäyntikulut voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Kuluttajaliitto vertaili viiden ammattiliiton ja yhden työttömyyskassan palveluja ja selvitti, millaista apua työntekijä saa, jos työsuhteessa syntynyt erimielisyys johtaa oikeudenkäyntiin työnantajaa vastaan. Kuluttajaliitto teki selvityksen Ammattiliitto Pron toimeksiannosta huhti– kesäkuussa 2016.

Oikeudenkäynnin kustannukset vaihtelevat liittojen välillä

Ammattiliitto Pron ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenten oikeusturva on vertailun kattavin. Pro ja PAM korvaavat liiton jäsenten oikeudenkäyntikulut ilman omavastuumaksua ja oikeuskulujen enimmäismäärän rajoituksia, vaikka oikeudenkäyntikulut kasvaisivat kymmeniintuhansiin euroihin ja oikeudenkäynti jatkuisi ylemmissä oikeusasteissa.

Insinööriliitto (IL) ja Tradenomiliitto (TRAL) ilmoittavat 15 prosentin omavastuun, joka on vähintään 150 euroa (IL) ja 350 euroa (TRAL). IL korvaa kulut 20 000 euroon asti ja TRAL 15 000 euroon asti.

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n jäsenillä on 10 prosentin omavastuu ja oikeudenkäyntikorvauksen yläraja on 12 000 euroa.

YTK-yhdistyksen oikeusturvavakuutuksen saa käyttöönsä vain, jos työnantaja on päättänyt työsuhteen ja silloin omavastuu kuluista on 15 prosenttia. Kuluja korvataan 10 000 euroon asti.
 

Oikeusturvavakuutus loppuu kesken

Ammattiliittojen oikeudellisten palvelujen merkittävin ero on oikeudenkäyntiä vaativien riitojen hoitamisessa. Osa liitoista hoitaa oikeudenkäynnit liiton omalla kustannuksella ja niissä käytetään joko liiton omia tai ulkopuolisia lakimiehiä.

Osa ammattiliitoista tarjoaa jäsenilleen oikeusturvavakuutusta ja auttaa työntekijää asianajajan löytämisessä. Vakuutuksen kattamien oikeudenkäyntikulujen ylärajassa sekä oikeudenkäyntikulujen omavastuussa on eroja.

Monen liiton jäsenyys oikeuttaa oikeusturvavakuutukseen, joka ei riitä kattamaan oikeudenkäynnin kuluja. Oikeusturvavakuutusten yleisin korvauskatto jää 8 500 euroon, eikä kotivakuutuksen oikeutusturvavakuutuksesta korvata työhön tai irtisanomiseen liittyviä kiistoja. 

Hävinnyt osapuoli velvoitetaan yleensä korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.

– Siksi harva työntekijä uskaltaa omalla kustannuksellaan ajaa asiaa, jonka lopputulos on epäselvä. Jos asia sovitaan, osapuolet vastaavat omista kuluistaan, ja silloinkin maksettavaksi tulee lakimiehen palkkio, kertoo lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm Ammattiliitto Prosta.

Monilla suomalaisilla on oikeusturvavakuutus esimerkiksi kotivakuutuksen yhteydessä. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksissa työhön liittyvät asiat on kuitenkin rajattu vakuutusturvan ulkopuolelle, joten niistä ei ole apua työasioissa.

Työelämän oikeusturvaa vai pelkkä työttömyysvakuutus?

Suurimmat erot oikeudellisessa avussa löytyvät ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen eli Loimaan kassan palvelujen välillä.

Kaikki ammattiliitot neuvovat jäseniä työsuhdetta koskevissa asioissa ja auttavat neuvotteluissa työnantajan kanssa. YTK-yhdistys ei neuvo työehtosopimusten tulkintaa koskevissa asioissa, eikä avusta työntekijää neuvotteluissa työnantajan kanssa.

YTK-yhdistyksen oikeusturvavakuutus kattaa vain tilanteet, joissa työnantaja on päättänyt työntekijän työsuhteen. Ammattiliitot tarjoavat oikeudenkäynnissä apua kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja useissa muissa työhön liittyvissä asioissa.

Kuluttajaliiton vertailu kehottaa kuluttajaa harkitsemaan, haluaako työntekijä ostaa oikeusturvaa vai pelkän työttömyysvakuutuksen. ”Kannattaa pohtia omaa asemaa työmarkkinoilla: saako nopeasti uuden työpaikan, jos nykyisestä joutuu lähtemään”, vertailussa todetaan.

MTJL Järjestönä

MAATALOUSTOIMIHENKILÖJÄRJESTÖJEN LIITTO MTJL RY.

HISTORIAA

Perustettu 27.11.1965 silloisen Seminologiliitto r.y:n, Toimihenkilöagrologit r.y:n ja Maatalouden Toimihenkilöliitto r.y:n ns. hattuorganisaatioksi jonka kautta oli jäsenyys TVK: ssa. Jäsenmäärä tuolloin oli n.1000.

Vuonna 1990 MTJL:n muodosti neljä liittoa Seminologiliitto r.y, Koe- ja tutkimuslaitosten toimihenkilöt r.y, Salaojateknikot r.y sekä Maatalouden toimihenkilöt r.y.

TÄNÄÄN

MTJL muodostuu viidestä alue klubista sekä liiton suorajäsenistä, jäsenmäärä on n. 190. Jäsenet koostuvat keinosiemennysalan henkilöstöstä (seminologeja, ks. Asemahenkilökuntaa kuten maatiloilla, eläintenhoidossa, laboratoriossa ym. asemilla tapahtuvissa tehtävissä työskentelevät), sekä tilanhoitajia, lomittajia ym.

Liiton tehtävänä on valvoa sinun etujasi mm.
- edistää sinun taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sekä yhteiskunnallista arvostusta.
- vaikuttaa lainsäädännön sekä työelämään vaikuttavien sopimusten ja määräyksien kehittämiseen.
- vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen siten, että jäsenen ammattitaito, koulutustaso ja yhteiskunnallinen arvostus lisääntyvät.

KLUBI TOIMINTA

Paikallisella tasolla toimii viisi alue klubia. ISK-klubi, Pro Semino klubi, Etelä-Pohjanmaan klubi, Polar-klubi ja KePo klubi.

Järjestäytymisaste on Ks. alalla korkea, jäsenet ovat liiton suorajäseniä. Tämä takaa tasavertaisen neuvotteluasetelman työnantajan kanssa.

Klubien jäsenet valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen joka on jäsenten käytettävissä työasioihin liittyvissä asioissa ja linkkinä työnantajaan päin. Luottamusmieheltä voit aina kysyä työhön liittyvistä asioista. (esim. työsopimus, työaika, palkka ym,)
 

Luottamusmiehet:

Itä-Suomi

Tapio Tommila   041 447 0888

Marjukka Villi-Kauppinen  0503 063 170

 

Etelä-Pohjanmaa

Timo Rintamäki  050 017 8251

 

Etelä-Suomi 

Asko Sänkiniemi  0500 294 394

Piritta Hakala  0405 679 359

 

Pohjois-Suomi

Satu Kilponen  0405586299

 

Keski-Pohjanmaa 

Anna-Maarit Hollanti 050-4381250

 

Asemat:                          

Jokaisella asemalla on oma luottamusmies            

VikingGenetics :Tuula Gargano  0440 130 262

Figen:  Minna Kumpu-Huhtala                      

 

 

Liitto solmii ja valvoo työehtosopimuksia ja järjestötoimintaan liittyviä sopimuksia.

Liitolla on omat kotisivut www.mtjl.yhdistysavain.fi. Kotisivujen päätoimittajana on 1.1.2020 alk. Piritta Hakala

Liiton hallitus valitaan kolmevuotiskaudeksi loka- marraskuun aikana olevassa liittokokouksessa. Puheenjohtajaksi kaudelle 2021-2023 valittiin Piritta Hakala Akaan Toijalasta.
Hallituksessa on puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi viisi (5) jäsentä.


MTJL:n sijainti järjestökentässä.

MTJL on jäsenenä Ammattiliitto Pro:ssa, joka on STTK:n yksi jäsenjärjestö.
Pro edustaa yksityistä ja julkista sektoria, jäseniä yhteensä n. 120 000